Tämä on jatkokertomus; aloita vanhimmasta tekstistä!
Kuule Markus, nyt ei rahat eikä kerrostalot auta.
Ensinnäkin, Sulo saa pentuja.
Olin pitänyt itsestään selvänä, että se on mies tai mikä koiraskoira se on,
mutta nyt se jokatapauksessa saa pentuja.
Pitäiskö mun vaihtaa sen nimi?
Eihän niin voi tehdä.
Mutta sitten toinen juttu.
Mun ovelle on ilmestynyt kissaemo ja kaksi poikasta!
Ne nukkuu kuistilla sillä paksulla ja pehmosella kynnysmatolla joka yö,
aamupäivät pennut leikkivät niin hellyttävästi,
painivat keskenään niin hauskan näköisesti.
Ja tänään mä näin kun emo kantoi niille suussaan hiiren.
Mitä mä teen?
En mä voi ottaa niitä tai siis antaa olla siinä,
mutta en pysty ajamaan niitä poiskaan.
Ne on niin sulosia!!!
Ja mitä ihmettä mä teen sitten niille Sulon pennuille!
Apua!
Merja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.