torstai 7. kesäkuuta 2012

Jos isä kuolee...

Tämä on jatkokertomus; aloita vanhimmasta tekstistä!

Kävin isän luona sairaalassa.
En ole varma tunnistiko hän mut.
Raotti vähän silmiä kun tartuin käteen.
Ihan kuin olisi vähän hymyillyt.
Kyllä hän paljon elävämmältä näytti kuin Sulo.
Siis Sveitsin Sulo,
tuo pallopää Sulo nyt on niin eläväinen,
ettei sitä pidättele mikään.
Mitä me sitten, jos isä kuolee.
Meidän isä!
Merja


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.